tyrnävä-0455.jpg

Etusivu / Matkailuinfo

Matkailuinfo

Tyrnävä mobiilisti nyt Citynomadissa
Näyttääksesi reittejä mobiililaitteessasi, tarvitset Nomadi-sovelluksen. Mene osoitteeseen app.citynomadi.com ja hae sovellus laitteeseesi.

Tyrnävän mobiilireitin löydät sovelluksessa hakusanoilla Tyrnävä, Temmes, Murto, Markkuu tai Meijerikatu.
Majoitus ja ruokailu

Hannuksen piilopirtti sijaitsee noin 6 km Tyrnävän keskustasta Keskikyläntietä etelään. Piilopirtillä on juhla- ja kokoustiloja erilaisiin tarpeisiin. Virallisen osuuden jälkeen Piilopirtillä voi rentoutua saunoen tai rennosti iltaa lakeusmaisemassa viettäen. Tarjolla on majoitusta myös ohikulkevalle matkailijalle. www.hannuksenpiilopirtti.fi

Cafe Conrad, Tyrnävä, Muhostie 88
Rauhion koululla sijaitseva kesäkahvila, jonka yhteydessä toimivaan taidegalleriaan on vapaa pääsy. Avoinna arkisin 10-18, la-su 10-15. FB Cafe Conrad

Quattro Pizzeria, Tyrnävä, Kunnankuja 1
Torin laidalla sijaitseva pitsa-, kebab- ja salaattiravintola. www.pizzeriaquattro.fi

Ravintola Pömilä, Tyrnävä, Meijerialue (suljettu heinäkuussa, Keränen, p. 044 3250 268)
Vanhaan, v. 1920 valmistuneeseen rakennukseen on saneerattu ravintola, joka avattiin kevättalvella 2007. 1900-luvun alussa Pömilä toimi kahvilana, jossa paikalliset isännät istuivat meijerialueella asioidessaan juttelemassa maailman menosta ja pelaamassa tyrnäväläistä erikoisuutta, kahvipeliä. www.pomila.fi

Röön Rustinki, Tyrnävä, Suutarinkylä
Röön Rustinki sijaitsee Tyrnävä-jokivarressa n. 15 km Tyrnävän kirkonkylästä etelään.
Kesämajoitusta. Savu- ja rantasauna.
Tuula Länkinen, p. 050 3516 660, tuula.lankinen@mail.suomi.net

Tik'In Burger, Tyrnävä, Valiontie 1
Grilli- ja thairuokaa kirkonkylän liikenneympyrän tuntumasta. FB Tik'In Burger

Vanhatien kahvila, Tyrnävä, Papinkuja
Kesäkahvila Vanhassa Pappilassa, avoinna joka päivä klo 12-18. FB Vanhatien kahvila

Matkailukohteita

Tyrnävän keskustassa ja ympäristössä yhdistyy vanha talonpoikainen viljelysmaisema, 1900-luvun alun pienteollisuus sekä nykyaikainen arkkitehtuuri. Tyrnävältä ovat kotoisin mm. kirkkorakentaja Matti Joosepinpoika Härmä 1600-luvulta, keramiikkataiteilija ja taideteollisuusalan taiteilijaprofessori Kyllikki Salmenhaara ja kirjailija Väinö Kirstinä sekä taiteilija Seppo Similä Tyrnävän Temmekseltä.

Meijerialue Tyrnävän kirkonkylällä
Vaikuttavimpana maailman kaunein Myllykirjasto. Vuonna 1919 valmistuneeseen myllyrakennukseen ovat paikalliset arkkitehdit Maija Niemelä ja Pentti Myllymäki suunnitelleet kirjaston, joka valmistui vuonna 1994. Alueella on myös vuonna 1906 valmistunut meijerirakennus, Kivipirtti, joka vuonna 2010 valmistuneessa suuressa EU-tuella rahoitetun Meijerialueen kunnostuksen yhteydessä muutettiin kirjaston lisätilaksi ja toimistotiloiksi. Myllykirjastosta on rakennettu yhdyskäytävä Kivipirttiin (meijeri), jossa toimii kirjaston lehtilukusali. Kivipirtin tiloissa on vuokrattavana myös kokoustila n. 15 hlölle.
Lisäksi pihapiirissä on kaksi juustolaa ja meijerin työntekijöiden asuntola, Luostarila. Vanhemmassa vuonna 1913 valmistuneessa juustolassa on kunnan vuokrasuntoja ja vuonna 2010 valmistunut 40-paikkainen auditorio, jota voi vuokrata kokous- ym. käyttöön. Uudemmassa, vuonna 1918 valmistuneessa rakennuksessa, toimii juustomestari August Sahlstenin mukaan nimetty lukio, Oulun lyseon etätoimipisteenä. 
Remontin aikana kirjaston edustalle rakennettiin entisen pysäköintipaikan tilalle Tapulipuisto, jossa 3x3 m kehikkojen sisään on istutettu alueella viihtyviä, "tuulen tuivertamia" kasveja. Istutusalueiden muoto mukailee alueella toimineen sahan sahatavaran kuivatukseen ja varastoimiseen käytettyjä lautatapuleita. Tyrnävän meijerikadun esite (pdf)

Myös ravintola Pömilä toimii meijerialueella.

Kunnantalo Tyrnävän kirkonkylällä
Arkkitehdit Maija Niemelä ja Pentti Myllymäki ovat suunnitelleet myös v. 1987 valmistuneen Tyrnävän kunnantalon, joka sijaitsee entisessä maalaistalon pihapiirissä. Uuden kunnantalon vieressä oleva vanha kunnantalo kuului osana Hirvelän tilaan. Kunnantalon toisella puolella on Tyrnävän vanha paloasema.

Kirkkomännikön koulu Tyrnävän kirkonkylällä
Arkkitehtien Maija Niemelä ja Pentti Myllymäki kynästä on lähtenyt myös ala-asteen koulun kaarevakattoinen puuverhoiltu laajennusosa, joka on valmistunut vuonna 1997. Koulu sijaitsee keskellä kirkonkylää kirkkoa vastapäätä.

Tyrnävän kotiseututalo
Tihisen pytinki on Ängeslevän Ylipäästä kirkonkylälle siirretty vanhaa talonpoikaisarkkitehtuuria edustava rakennus, joka on kunnostettu kotiseututaloksi ja juhlienviettopaikaksi. Pytingin vanhin osa, savupirtti, on 1700-luvun alusta. Talo on kesäisin vuokrattavissa perhejuhliin ym. tilaisuuksiin. Kotiseututalon pihapiirissä on myös luhtiaitta, savusauna, pajarakennus, 3 vilja-aittaa, riihi, pärehöyläämö ja halkoliiteri. Tilavaraukset Helena Rinnekangas, Tyrnävän pääkirjasto, p. 050 3168 775, 050 5903 652

Esinemuseo
Esinemuseona toimii 1860-luvulla rakennettu lainajyvämakasiini. Museolla on mm. mittava suksikokoelma. Lisätietoa Kirjastovirma-sivulla

Hiihtäjä-patsas, Tyrnävä, kirkonkylä
Tyrnävällä järjestettiin Suomen ensimmäiset kirjatut kilpahiihtäjäiset vuonna 1879. Kilpailujen satavuotismuistoksi pystytettiin Tauno Seppäsen tekemä patsas.

Shaman Spirits Tyrnävän perunaviinatehdas
Tyrnävällä vuonna 1998 paikallisten perunanviljelijöiden aloitteesta perustettu Oy Shaman Spirits Ltd aloitti Suomen ainoana yksityisenä viinatehtaana sekä maailman pohjoisimpana tislaamona. Nykyisin se on useiden kansainvälisesti palkittujen väkevien alkoholijuomien tuottaja ja harjoittaa vientiä eri puolille maailmaa. Lisätietoa Shaman Spirits

Tyrnävän kirkko
Lääninarkkitehti F.W. Lüchowin suunnittelema ristinmuotoinen kirkko valmistui 1873. Oman aikansa arvion mukaan "kirkon arkkitehtuuri vivahti göthiläiseen muotoon." Alttaritaulu on T.J. Tuhkasen maalaama ja esittää Jeesus-lasta Maria-äidin sylissä. Tyrnävän vanha kirkko tuhoutui tulipalossa vuonna 1865. Lisätietoa Kirjastovirma-sivulla

Vanha hautausmaa
Vanhan hautausmaan paikalla on sijainnut sekä Tyrnävän ensimmäinen (1647) että toinen (1664) kirkko joista viimeksimainittu tuhoutui tuhopoltossa vuonna 1856.

Temmeksellä kotiseutuhenki elää vahvana. Museoalueesta huolehditaan talkoilla ja Temmes-päivillä vaalitaan paikalliskulttuuria. Akateemikko Martti Haavio eli P. Mustapää (1899-1973) on syntynyt Temmeksellä.

Temmeksen kirkko
Temmeksen kirkko on rakennettu vuosina 1766-1767 ja sen suunnitteli ja rakensi Antti Kallenpoika Louet. Kirkon vieressä seisova vaivaisukko on vuodelta 1858. Lisätietoa Kirjastovirma-sivulla

Temmeksen museoalue
Temmeksen museo sijaitsee Temmeksellä 4-tien varrella, 45 km Oulusta etelään. Maamerkkinä museon edustalla kohoaa komea, 1880-luvulta oleva tuulimylly. Alueella on 13 rakennusta, ja vanhimmat sinne siirretyistä ja kunnostetuista rakennuksista ovat peräisin 1760-luvulta. Museoon kuuluvia rakennuksia ovat myös Temmeksen Haurukylässä sijaitseva Mikkolan mylly ja saha, Kärsämänkylän hevoskiertomeijeri sekä Temmeksen keskustan tuntumassa sijaitseva Väinölä, joka on toiminut työväentalona sekä suojeluskunta- ja näyttämötalona.

Taidekokoelmat
Taiteilija Matti Jaukkurin Tyrnävän kunnalle lahjoittamasta 19 taulun kokoelmasta on osa nähtävillä kunnantalolla, osa Tyrnävän pääkirjastossa ja osa Kirkkomännikön koululla.

Muinaisjäännökset
Jätinkirkko Metelinkankaalla, Ängeslevän Ylipäässä, Tyrnävän kirkonkylästä n. 6,2 km. Suorakaiteen muotoinen, alaltaan n. 25m x 10m, keskeltä kivikkoinen, länsi- ja eteläsivuilla kapeat aukot. Merkitty muinaisjäännöskyltillä.

Vapaa aika

Tyrnävällä on lukuisia ulkoliikuntapaikkoja. Useita latuja ja pelikenttiä. Monta kaunista kävelyreittiä sekä liikuntasaleja kunnan ja Tyrnävän Tempauksen hallinnoimina. Lisätietoa www.tyrnava.fi/liikunta
Tyrnävästä

Tyrnävä on moderni ja kehittyvä maalaiskunta, joka ammentaa voimaa vahvasta talonpoikaisperinteestä. Merestä noussut lakeus on luonut puitteet hyvinvoinnille ja tuonut alueelle vaurautta jo sukupolvien ajan. Tyrnävän kunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, lakeuden alueella. Tyrnävältä on Ouluun matkaa n. 30 km ja Tyrnävän kuntaan nykyään kuuluva Temmes sijaitsee E75-tien varrella. Tyrnävän kunnan rajanaapureita ovat Muhos, Kempele, Liminka ja Oulu.
Linkki Oulunseudun karttapalveluun.

Lakeusmaisema. Tyrnävän-Limingan viljelystasanko, lakeus, on vaikuttava leveydessään
ja komeudessaan. Näyttävimmillään lakeus esittäytyy heinäkuussa perunapeltojen
kukkiessa laajana valkoisena merenä. Kauniissa lakeusmaisemassa silmä lepää ja ajatus
rauhoittuu.

Perunoiden aatelia. Lakeus on tarjonnut suotuisat olosuhteet maanviljelylle, jossa
Tyrnävällä on vuosisatojen vahvat perinteet. Tyrnävä tunnetaan erityisesti
perunanviljelystä ja kunta kuuluu yhteen Euroopan viidestä puhtaimmista siemenperunan
tuotantoon keskittyneistä High Grade -alueista. Pohjoisen Suomen ilmasto-olosuhteet
ovat suotuisat siemenperunan viljelemiseen. Kylmien talvien ja syvän roudan ansiosta
vaarallisia kasvitauteja tai tuholaisia ei esiinny alueella lainkaan. Kasvukausi on lyhyt,
mutta pitkä päivä nopeuttaa kasvua. Suurin osa maamme siemenperunasta tuotetaan Tyrnävällä.

Kehittyvä elinkeinoelämä. Maanviljelys säilyy Tyrnävällä jatkossakin tärkeänä, mutta tulevaisuudessa elinkeinoelämä nojaa enemmän myös palvelualoihin. Kunta panostaa yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan vahvistamiseen ja monipuolistamiseen. Painopistealueena on perunan tuotantoon ja jalostamiseen tukeutuvan matkailukonseptin kehittäminen, johon sijainti Oulun seudulla ja nelostien varrella luo hyvät edellytykset. Tyrnävä osallistuu aktiivisesti elinkeinoyhteistyöhön myös muiden seudun kuntien kanssa.

Nuorekas Tyrnävä on muuttovoittokunta, jonka väkiluku on viimeisen 30 vuoden aikana liki kaksinkertaistunut. Merkittävä piirre väestörakenteessa on sen nuoreneminen. Pienen kunnan välittömyys ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet kiinnostavat erityisesti lapsiperheitä, joiden hyvinvointiin Tyrnävällä panostetaan. Puhdas ja turvallinen elinympäristö tarjoaakin juurtumisen paikan yhä useammalle ihmiselle.