tyrnava-0486.jpg

Etusivu / Palvelut / Kirjasto ja kulttuuri / Kulttuurikohteet

Kulttuurikohteet

Temmeksen kulttuuripolku

Temmeksellä kotiseutuhenki elää vahvana: museoalueesta pidetään huolta talkoilla ja Temmes-päivillä vaalitaan paikalliskulttuuria. Tunnetuista kulttuurihenkilöistä akateemikko Martti Haavio eli runoilija P. Mustapää (1899-1973) oli syntynyt Temmeksellä.

Temmeksen kirkko

Temmeksen kirkko on rakennettu vuosina 1766-1767 ja sen suunnitteli ja rakensi Antti Kallenpoika Louet. Kirkon vieressä seisova vaivaisukko on vuodelta 1858.

Vanha meijeri

Vanha meijeri valmistui vuonna 1923. Se lopetti toimintansa vuonna 1949 ja sen jälkeen se on toiminut mm. myllynä ja autokorjaamona. Temmeksen kunnanvirastokin on toiminut tässä aikanaan kunnan suurimpiin kuuluneessa rakennuksessa.

Temmestalo

Temmestalo (aikaisemmin Temmeksen kunnantalo) on rakennettu vuonna 1968 ja sen on suunnitellut rakennusmestari Veli Koskela. Temmeksen kunnan liityttyä Tyrnävän kuntaan on rakennus palvellut kirjastona ja päiväkotina.
 

Kotiseutumuseo

Museoalueella on 13 rakennusta joista vanhin on 1760-luvulta. Museoalueen rakentaminen aloitettiin vuonna 1967 ja sitä pidetään kunnossa talkoovoimin.
 


Tyrnävän kulttuuripolku

Tyrnävän keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä yhdistyvät vanha talonpoikainen viljelysmaisema, 1900-luvun alun pienteollisuus sekä nykyaikainen arkkitehtuuri. Tyrnävältä ovat kotoisin niin tunnettu kirkonrakentaja Matti Joosepinpoika Härmä 1600-luvulta kuin runoilija Väinö Kirstinäkin.

Tyrnävän kirkko

Uusgoottilaista tyyliä edustava kirkko on vuodelta 1873 ja sen on suunnitellut lääninarkkitehti F.W.Lüchow.

Museo

Esinemuseona toimii 1860-luvulla rakennettu lainajyvämakasiini. Museolla on mm. mittava suksikokoelma.  Museossa voi myös tutustua kuuluisan tyrnäväläisen Armas Pasasen, elämään. Armas Pasanenhan oli paremmin tunnettu nimellä Peilipoika. Hän ratkoi rikoksia, jopa murhiakin, katsomalla kahteen peiliin.  Museolla on hänen elämästään kertova leikekansio.

Hiihtäjä-patsas

Tyrnävällä järjestettiin Suomen ensimmäiset kirjatut kilpahiihtäjäiset vuonna 1879. Kilpailujen satavuotismuistoksi pystytettiin Tauno Seppäsen tekemä patsas.

Kirkkomännikön koulu

Vuonna 1997 rakennettu kaarevakattoinen puuverhoiltu uudisrakennus on tehty 1950-luvulta olevan vanhan koulun kylkeen. Koulu sijaitsee Tyrnävän ytimessä, kirkkoa vastapäätä. Uudisrakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Maija Niemelä ja Pentti Myllymäki.

Kunnantalo ja sen ympäristö

Vuonna 1987 valmistunut kunnantalo sijaitsee entisessä maalaistalon pihapiirissä. Kunnantalon ovat suunnitelleet arkkitehdit Maija Niemelä ja Pentti Myllymäki. Uuden kunnantalon vieressä oleva vanha kunnantalo kuului Hirvelän tilan rakennuksiin. Kunnantalon toisella puolella on Tyrnävän paloasema.

Pappila

Pappila on rakennettu vuonna 1932 edellisenä vuonna palaneen pappilan raunioille. Tyyliltään pappila on uusklassinen. Rakennus ei enää toimi pappilana.

Meijerialue

Kulttuurihistoriallisesti arvokas meijerialue on tiivis teollisuusympäristö Tyrnävän ensimmäisen kadun, Meijerikadun, varrella. Alue on säilytetty perusilmeeltään 1900-luvun alun asussa. Alueen vanhin rakennus on vuonna 1906 luonnonkivestä rakennettu meijeri, Kivipirtti. Alueeseen kuulunut mylly muutettiin kirjastoksi v. 1994 vanhaa rakennusta kunnioittaen ja vanhoja työmenetelmiä käyttäen. Myllykirjastoa vastapäätä olevassa vanhassa Juustolassa on vuodesta 2011 lähtien toiminut Juustomestarin päiväkoti. Pömilä on saanut nimensä siitä, että viljaansa jauhattamaan tulleet isännät kokoontuivat tänne juomaan kahvia ja ’pömisemään’.
Alueeseen kuuluvat asuinrakennukset on kunnostettu ja ne ovat entisessä käytössään.
Mittava EU-rahoitettu remontti päättyi v. 2010. Myllykirjastosta rakennettiin yhdyskäytävä Kivipirttiin (meijeri), jonne siirrettiin kirjaston lehtilukusali ja asiakaskoneet. Kivipirtin tiloissa on vuokrattavana myös kokoustila n. 12 hlölle.
Alueen ensimmäiseen juustolaan rakennettiin 40 paikkainen auditorio, jota voi myös vuokrata kokous ym. käyttöön.

Vanha hautausmaa

Vanhan hautausmaan paikalla on sijainnut sekä Tyrnävän ensimmäinen (1647) että toinen (1664) kirkko joista viimeksi mainittu tuhoutui tuhopoltossa vuonna 1856.

Kotiseututalo

Tihisen pytinki on Ängeslevän Ylipäästä kirkonkylälle siirretty vanhaa talonpoikaisarkkitehtuuria edustava rakennus, joka on kunnostettu kotiseututaloksi ja juhlienviettopaikaksi. Pytingin vanhin osa, savupirtti, on 1700-luvun alusta. Talo on kesäisin vuokrattavissa perhejuhliin ym. tilaisuuksiin. Tiedustelut Tyrnävän kirjasto, Helena Rinnekangas, p. 050 5903 652 tai 050 3168 775.

Maatalouskonemuseo

Kotiseututalon pihapiirissä sijaitsevassa maatalouskonemuseossa on näyttelytilaa 350 neliömetriä. Museossa on esillä hevosvetoisia, traktorivetoisia, käsikäyttöisiä ja viljan puintiin liittyviä maatalouskoneita 1800-luvulta vuoteen 1965. Perusnäyttelyn maatalouskoneet on laitettu esille kronologisesti käyttötarkoituksen, tyypin ja vuodenkierron mukaan.
Lisätietoja: Tyrnävän kotiseutumuseo.

Lisätietoa

Kaikista kohteista saat lisätietoa ja kuvia Lakeuden kulttuuripolku -sivuilta.