Pohjoismaisen ministerineuvoston delegaatio vieraili Tyrnävällä

Pohjoismaisen ministerineuvoston delegaatio tutustuu Suomen Siemenperunakeskuksen terveiden äititaimien kasvatushuoneeseen sekä siemenperunan geenipankin varmuuskopioon toimitusjohtaja Paula Ilolan (vasemmalla takana) opastamana.

”Meidän kaikkien olisi hyvä miettiä arjessamme enemmän huoltovarmuutta − ei kuitenkaan pelon kautta, vaan ymmärtäen sen arvon”, sanoo maatalousneuvos.

Pohjoismaisen ministerineuvoston delegaatio vieraili Suomen Siemenperunakeskuksella (SPK) Tyrnävällä 7.4. tutustumassa ruokahuoltovarmuuteen, siemenperunatuotantoon sekä SPK:n hallinnoimaan geenivarakeskus NordGenin siemenperunoiden geenipankin varmuuskopioon. Delegaatioon kuului edustajia Pohjoismaiden maa- ja metsätalousministeriöistä, myös Färsaarilta.

Vierailu toteutettiin osana puheenjohtajamaa Suomen Oulussa 7.–8.4. isännöimää kokousta. Kokouksessa valmisteltiin Kuopiossa kesällä järjestettävää Pohjoismaiden maatalousministerien kokousta, teemoina oli mm. varautuminen, resilienssi sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

SPK:n toimitusjohtaja Paula Ilola kertoo, että Pohjoismaisen ministerineuvoston osoittama kiinnostus siemenperunatuotantoamme ja ainutlaatuista high grade -aluettamme kohtaan on kansallisesti arvokas asia. Se korostaa myös sitä, miksi high grade -aluetta on tärkeää suojella.

− Tyrnävän ja Limingan high grade -alue vastaa jopa 70 prosentista maamme siemenperunatuotannosta. Se on yksi neljästä jäljellä olevasta alueesta EU:ssa, jossa on erinomaiset olosuhteet siemenperunalle ja jonka maaperä on pystytty suojelemaan kasvitaudeilta, kertoo Paula Ilola.

− Keski-Euroopassa siemenperunan tuotanto on monella vahvalla perunantuotantoalueella muuttunut hyvin vaikeaksi. Näin on käynyt muun muassa Hollannissa. Meillä on harvinaislaatuinen ja puhdas maaperä, joka takaa maamme ruoanhuollon jatkuvuutta myös esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa ruoan tuontiin ulkomailta tulisi häiriöitä, kertoo Ilola.

Kausityöntekijä Martta Huusko siirtää taimia seuraavan kasvuvaiheen lisäyspurkkiin kasvamaan.

Maa- ja metsätalousministeriön maatalousneuvos, Suomen Siemenperunakeskuksen hallituksen varapuheenjohtaja Kirsi Heinonen kertoo, että kotimainen ruoan tuotanto on avainasemassa erilaisten ruoan logistiikkaan liittyvien riskien hallinnassa.

− Lisäksi meidän kaikkien olisi hyvä miettiä arjessamme enemmän huoltovarmuutta − ei kuitenkaan pelon kautta, vaan ymmärtäen sen arvon. Esimerkiksi koko perheen 72 tunnin kotivara parantaa kykyämme vastata erilaisiin häiriötilanteisiin, kuten vedenjakeluun vaikuttaviin pitkittyneisiin sähkökatkoihin, sanoo Heinonen.

Aeroponista siemenperunatuotantoa ensimmäisten joukossa

Vierailun aikana tutustuttiin myös niin kutsutun ilmaperunan tuotantoon. Aeroponisessa tuotannossa siemenperunaa viljellään valolta suojatuissa, alun perin Nasan teknologiaan perustuvissa kaapeissa ilman maa-ainesta sumutettavan ravintoliuoksen avulla.

Aeroponisen perunan kasvatuskaapit odottavat huhtikuun aikana tapahtuvaa istutusta ja sitä seuraavaa noin viiden kuukauden kasvukautta.

− Aloimme noin 15 vuotta sitten soveltamaan Nasan teknologiaa siemenperunan tuotantoon ensimmäisten joukossa maailmassa, ja saimme sen onnistumaan, sanoo Ilola.

− Aeroponinen tuotanto tarjoaa kymmenkertaisen sadon perinteiseen viljelyyn nähden. Huoltovarmuusmielessä se mahdollistaa perunan viljelyn myös tilanteessa, jossa se ei ole perinteisin menetelmin mahdollista, Ilola kertoo.

Lisätietoja:

Paula Ilola, toimitusjohtaja, Suomen Siemenperunakeskus Oy, p. 040 718 4146, paula.ilola@spk.fi