Rahkon perheen konserni tuottaa siemenperunaa pitkillä perinteillä

Ruis on kasvanut hyvin. Maatila Rahko Oy:n yrittäjäveljekset Lauri ja Simo Rahko käyttävät perunapeltojen viljelykierrossa useita viljakasveja. 

 

Istahdamme Lauri ja Simo Rahkon kanssa keskustelemaan yrittäjyydestä Tyrnävällä. Rahkon suku on viljellyt maata Tyrnävän Härmän tilalla jo viidessä polvessa. Tilalla on aikojen saatossa toiminut mm. veljesten isoisovanhempien maanviljelyksen ohessa pyörittämä karjakko-oppilaitos, johon tultiin opiskelemaan myös kauempaa. Tilan maaperästä kasvoi myös yksi Tyrnävän siementaloista, sillä veljesten isä Jaakko ja setä Markku perustivat Timo ja Tuomo Turusen kanssa Sadokas Oy:n markkinoimaan tilojensa siemenperunaa. Sadokas yhdistyi myöhemmin Kantaperunan kanssa, ja Kantaperunan omistaa nykyisin yksi maailman suurimmista perunalajikkeiden jalostajista, hollantilainen HZPC.

 

Nyttemmin veljekset Lauri ja Simo Rahko ovat yhtiöittäneet suvun tilojen liiketoiminnan Maatila Rahko Oy:ksi, joka on yksi HZPC-Kantaperunan noin kymmenestä sopimusviljelijästä. Yhtiö tuottaa noin 3 miljoonaa kiloa siemenperunaa vuosittain. Yritys työllistää veljesten lisäksi yhden vakituisen työntekijän sekä vuodenajasta riippuen 1-5 sesonkityöntekijää. 

 

– Ostimme vuonna 2010 Härmän tilan vanhemmiltamme, ja setämme Markun viljelemän Räinän tilan 2014. Tilat olivat toki siihenkin saakka olleet vanhempiemme ja Markun yhdessä viljelemiä –  työt ovat aina olleet perheessä yhteisiä. Markku viljeli Räinän tilaa, mutta myöhemmässä vaiheessa paljon myös Härmän tilaa isän keskittyessä myyntityöhön ja Venäjän kauppaan Sadokkaan puolella. Sadokkaan myötä isä teki yli 20 vuotta työurastaan myynnissä, kertoo Lauri.

 

– Jaakko ja Markku perustivat myös jo varsin varhaisessa vaiheessa yhteisen Pohjan Sato Oy:n omistamaan tilojen tuotantolaitteita ja vuokraamaan niitä omien tilojen käyttöön. Tänä päivänä perheemme yhtiöiden muodostama konsernimainen kokonaisuus tekee noin miljoonan euron liikevaihdon, Lauri jatkaa.

 

– Noin 75% siemenperunastamme menee kotimaahan ja loput ulkomaille: Venäjälle, Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan. Paljon vientiä tulee nykyään myös suoraan HZPC:ltä, kun heillä on vajausta jostain tietystä lajikkeesta jollain markkina-alueella, kertoo Simo.  

 

– Investoimme myös muutama vuosi sitten puutarhapakkauskoneisiin, joilla pakkaamme osan perunastamme Kantaperunan konseptilla puutarhamyymälöiden, kuten Hankkijan, Plantagenin, Kodin Terran tai Tokmannin tarpeisiin. Tätä nykyä Maatila Rahkon siemenperunasta menee noin neljäsosa puutarhakauppoihin, Simo jatkaa.

 

Yksi Rahkon perheen yrityksistä on Pohjan Sato Pakkaamo Oy. Tutustumme lajittelu- ja pakkauslinjastoon yrityksen tiloissa. 

 

Järkevää kehittämistä, mutta ei kasvua kasvun takia

 

Veljekset kertovat, että heillä on kova tahto kehittää yhtiön liiketoimintaa. 

 

– Kuten edellinen sukupolvi, haluamme olla alallamme etulinjassa, sanoo Lauri. 

 

– Tuotantomme on laajentunut merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana. Aloitimme 90 hehtaarilla Härmän tilalla, ja nyt viljelemme noin 290 hehtaaria, josta osa on ostettua ja osa vuokrattua. Teemme myös maanvaihtoa viljanviljelijöiden kanssa, jolloin molempien pelloille pystytään saamaan tehokkaalla tavalla viljelykiertoa ja välivuosia normaalista tuotannosta. Panostamme tällä hetkellä entistä tehokkaampaan tuotannon suunnitteluun sekä haemme hyödyllisiä sivuvirtoja uusilla viljelykierron kasveilla, Lauri jatkaa.

 

– Pyrimme jatkuvasti kehittämään toimintaa, että pääsisimme entistäkin parempaan satoon ja laatuun. Lajikkeilla on luonnollisesti iso merkitys satopotentiaaliin, mutta tärkeää on myös peltojen kunnostus ja vesitaloudesta huolehtiminen. Teemme joka vuosi mm. uusintasalaojituksia ja tasaamme peltojen profiilia, jotta kasvuolosuhteet olisivat mahdollisimman samanlaiset kaikkialla, kertoo Lauri. 

 

– Perunanviljelyssä pelloilla täytyy olla kasvitautien ehkäisemiseksi lakisääteisesti vähintään kaksi välivuotta perunantuotannosta, mutta me pyrimme yleensä kolmeen. Tälläkin hetkellä meillä on noin 90 hehtaaria ohraa, kauraa ja ruista sekä vastaava määrä nurmea, öljyretikkaa ja kuituhamppua, jota kokeilemme nyt ensimmäistä vuotta, kertoo Simo.  

 

– Keskitymme parantamaan omaa prosessiamme: peltoviljelyä, varastointia, lajittelua, kauppakunnostusta ja pakkaamista. Kantaperuna vastaa sitten myynnistä, markkinoinnista ja logistiikasta, sanoo Simo.  

 

Veljekset kertovat, että heidän isänsä Jaakko ja setä Markku perustivat aikoinaan Pohjan Sato Oy:n, joka omistaa ja vuokraa Rahkon tiloille koneet. 

 

Kansainvälinen perspektiivi tärkeää

 

Rahkon veljekset kertovat, että he seuraavat kansainvälistä peruna-alaa tarkalla silmällä. 

 

– On hyödyllistä hakea näkökulmaa siihen, miten muualla toimitaan, ja myös suhteet alalla ovat tärkeitä, sanoo Lauri. 

 

– Opiskellessamme agrologeiksi Oulun ammattikorkeakoulussa haimme molemmat näkökulmaa perunanviljelyyn kansainvälisistä työharjoitteluista. Lauri oli harjoittelussa HZPC:n tutkimus- ja jalostusasemalla Alankomaissa ja minä olin Uuden Seelannin suurimman elintarvikealan perheyhtiön siemenperunatuotantoon keskittyvällä tilalla. Näistä opeista on ollut paljon hyötyä myöhemmin, kertoo Simo.

 

– Ennen korona-aikaa kävimme myös näyttelyissä ja alan seminaareissa kotimaassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. On tärkeää pysyä ajan hermolla, verkostoitua ja luoda uusia kontakteja. Tapahtumien yhteyteen on hyvä myös järjestää tapaamisia ja vierailuja tiloille ja yrityksiin, sanoo Lauri.

 

Tehdessämme haastattelua, myös veljesten isä, Tyrnävän peruna-alan tunnettuihin tekijämiehiin lukeutuva Jaakko Rahko pistäytyy tuvassa ja vaihdamme muutaman sanan. Hänen viestinsä on paikallinen yhteistyö siementalojen välillä.    

 

– Peruna-alalla se niin kutsuttu suuri kuva on jo pitkään ollut kansainvälistyminen. Tyrnävällä vaikuttaa siementalojen kautta kolme kansainvälistä suuryritystä: HZPC, Meijer ja Europlant. Paikallisilla siementaloilla olisi tärkeää olla yhteinen näkemys ja henki kehittää aluetta. Nämä kansainväliset päämiehet tulisi saada innostumaan rakentamaan Tyrnävälle entistäkin merkittävämpää roolia siemenperunan tuottajana. Vaikka talot kilpailevat keskenään, haluaisin nähdä siementalojen nuoremman polven vievän tätä asiaa yhdessä eteenpäin, kertoo Jaakko.  

 

– Kansainvälisessä perspektiivissä yhden yrityksen, tilan tai viljelijän aktiivisuus ei riitä. Tarvitaan yhteistyötä, sanoo Jaakko.