Tyrnävälle sijoittunut Veljekset Korkala siirtyi turvetuotannosta tuulivoimapuistojen rakentajaksi

Kuva: Toimitusjohtaja ja yrittäjä Ismo Korkala kertoo, että Veljekset Korkala keskittyy nykyään maaurakointiin ja erityisesti massarakentamiseen, jossa tarvitaan järeämpää kaivinkone- ja kuljetuskalustoa. Yksi viime aikojen projekteja on Kannuksen Mutkalammin lähes 70 voimalan tuulivoimapuisto, joka valmistuessaan on kokonaisteholtaan yksi Suomen suurimmista.

 

Veljekset Korkalan perustivat vuonna 1992 yhtiön nykyisen toimitusjohtajan ja omistajan Ismo Korkalan isä Ilkka ja setä Vesa. Ismon ensimmäiset muistot traktorin ajamisesta peltotöissä ovat jo ajalta ennen kouluikää. 10-vuotiaana hän aloitti turvesoilla, ja 16-vuotiaana hänellä oli jo kokonaisia turvetyömaita valvonnassaan. Vaikka yritys myöhemmin keskittyi maarakennukseen, turvesoiden opettamalla sinnikkyydellä on edelleen keskeinen osa perheyrityksen kulttuurissa. Nyttemmin yritys tekee 4,6 miljoonan euron liikevaihdon ja työllistää 32 vakituista työntekijää.  

 

43-vuotias Ismo Korkala kertoo aloittaneensa työt perheyrityksessä riittävän nuorena, että ehti itsekin tehdä turvesoilla työtä kolmisenkymmentä vuotta. 

 

– Turvetuotanto opettaa periksiantamattomuutta. Jotta sato saadaan kerättyä, turve täytyy aina ensin saada kuivaksi. Kuivaamisen eteen tehdään viikkotolkulla töitä, ja sitten voi tulla sadon kasteleva sade, jolloin kaikki alkaa uudelleen, kertoo Veljekset Korkala Oy:n toimitusjohtaja ja yrittäjä Ismo Korkala. 

 

– Tästä johtuen, kun turvesato on kuivana, se korjataan kelloon katsomatta, jotta ehditään ennen mahdollisia sateita. Jos kone rikkoutuu, se korjataan heti, oli tilanne mikä hyvänsä. Pisin työvuoroni soilla taisi olla yli 70 tuntia.  

 

– Meillä on useita pitkäaikaisia työntekijöitä, jotka ovat olleet mukanamme turvetuotannosta saakka kymmeniä vuosia. Kaikilla on se sama henkinen perintö, että työ hoidetaan kunnolla loppuun saakka. Uskon, että tämä näkyy tänäkin päivänä maarakennusalan projektiemme korkeassa laadussa ja asiakastyytyväisyydessä, sanoo Ismo. 

 

Erikoistunutta maarakentamista

 

Perheyrityksessä kasvanut Ismo lähti mukaan yrityksen omistajiin vuonna 1999, ja paria vuotta myöhemmin hän osti koko yrityksen. Siinä vaiheessa yritys keskittyi vielä turve- ja rahtialan koneurakointiin. Vakituinen henkilökunta oli noin 3 henkeä, ja kesäisin turvetuotannossa saattoi olla urakoitsijoineen yhteensä noin 13 henkeä. Nyttemmin määrä voi olla kesäkauden työmailla alihankkijoineen jopa 50.

 

– Vuosien 2007 ja 2008 sateisten ja tappiollisten turvekesien jälkeen aloimme kasvattamaan maarakennuksen osuutta toiminnassamme. Yksi yhteistyökumppani tarjosi tuolloin mahdollisuutta lähteä tekemään ensin maakaapelointia. Siitä poiki sitten myöhemmin pihasaneerauksia, saneerausremontteja puhdasvesipumppaamoille ja muita monipuolisia maarakennusurakoita. Tästä lähdimme voimakkaalle kasvu-uralle, sanoo Ismo.

 

– Nopeasti huomasimme, että maarakentamisen puolella töitä riittää. Saimme työmme jäljestä hyvää palautetta, ja asiakkailta alkoi tulla kyselyitä. Vaikka ala oli meille osittain uusi, pystyimme toteamaan, että mehän olemmekin tässä aika hyviä. Turvepuolelta opittu loppuun tekemisen kulttuuri oli meidän etumme tälläkin alalla. Näin uskalsimme alkaa tarjoamaan entistä rohkeammin maarakennuspuolelle kalustoa ja omaa ammattitaitoamme. Lopulta vuonna 2018 luovuimme kokonaan niistä pienimuotoisista turvealan töistä, mitä vielä teimme. Samana vuonna muutin yrityksen kotipaikan Tyrnävälle Rantsilasta, missä yritys oli aikoinaan perustettu.

 

– Nykyään keskitymme maaurakointiin ja erityisesti massarakentamiseen, jossa tarvitaan järeämpää kaivinkone- ja kuljetuskalustoa. Teemme esimerkiksi tuulivoimapuistoja, joissa pystymme rakentamaan koko infran alusta loppuun. Olemme toteuttaneet maarakentamisen muun muassa Kannuksen Mutkalammin lähes 70 voimalan tuulivoimapuistoon, joka valmistuessaan on kokonaisteholtaan yksi Suomen suurimmista. 

 

– Lisäksi myymme yksittäisiä yhden tai kahden koneen ryhmiä tuntityönä mukaan erinäisiin projekteihin ja pieniin urakkakohteisiin. Esimerkiksi Kemissä on tällä hetkellä tällainen risteysaluetyö käynnissä.   

 

– Infraprojekteissa tontilla on usein metsää, ja metsätyöt eivät monestikaan sisälly maarakennusyritysten tarjontaan. Meiltä löytyy alan osaaminen ja laitteet, joten korjaamme puun, myymme sen eteenpäin ja jatkamme suoraan maarakentamiseen. Meiltä asiakas saa kokonaisratkaisun ilman, että projektissa tarvitaan useita yrityksiä tai urakoitsijoita. Kun yksi toimija vastaa kokonaisuudesta, asiakas hyötyy monin tavoin tiedonkulussa, työn joustavuudessa, turvallisuudessa ja laadussa, kertoo Ismo. 

 

Vaativissa projekteissa tietomalliosaaminen tärkeää 

 

Veljekset Korkalan asiakkaat ovat usein suuria rakennusliikkeitä, joiden työmaat on tietomallinnettu. 

 

– Tietomalli ohjaa myös meidän kaivinkoneidemme työtä. Käytämme Novatron 3D-automaatiota koneissamme, joka havainnollistaa ja mittaa tarkalleen kerrosvahvuudet ja materiaalimäärät maan kantavissa ja jakavissa kerroksissa, sanoo Ismo 

 

– Suurissa hankkeissa on tärkeää, että työvaiheet dokumentoidaan tarkasti. Pystymme kaivaessa dokumentoimaan kerrospaksuudet ja kauhan sijainnit nappia painamalla, jolloin meille jää selonteko siitä, miten jokin tietty työvaihe on toteutettu. Näin kaikki rakennetaan tarkalleen suunnitellussa mittasuhteessa, materiaalitehokkaasti ja dokumentoidusti. 

 

– Tietomalli on etu myös työtä tekevälle. Jopa vanhemmat kaivinkonekuskimme, kuten 40 vuotta kaivuutöitä tehnyt isäni Ilkka, ovat kaikki ottaneet tietomallin käytön omakseen. Hänkin kysyy nykyään aina ensimmäisenä, että löytyykö mittakuvat, koska niiden avulla näkee koko ajan tarkasti, miten työ etenee. 

 

– Kun tehdään vaikkapa parkkipaikka ja siihen on laskettu tarjouslaskennassa 5 kuormaa mursketta, siihen voi mennä ilman tietomallin mittadataa 7 kuormaa. Silloin laskenta on jo pielessä. Mutta kun näkee mursketta levittäessä kaivinkoneen ruudulta koko ajan tarkan määrän, siihen riittää se suunniteltu 5 kuormaa, Ismo kertoo.  

 

Koronavuosi kuritti, mutta työtilanne on loistava

 

Veljekset Korkalan liikevaihto oli tilikaudella 2019 4,2 miljoonaa euroa. Koronavuotena se nousi noin 4,6 miljoonaan. Liikevaihdon kasvusta huolimatta vuosi oli vaikea.

 

– Viime vuoden alkukesä näytti vielä hyvältä. Tyrnävän kunnanjohtaja Vesa Anttila soitti minulle tuolloin ja kysyi, miten pärjäämme. Sanoin, että meillä menee ihan hyvin. Siinä vaiheessa vielä menikin, Ismo kertoo.  

 

– Elokuussa alkoi sitten muutamien hankkeiden aloitus viivästymään tilaajapuolella, materiaalitoimituksiin tuli kuukausien viiveitä, ja kun viivästyneet projektit lopulta lähtivät syksyllä liikkeelle, oli kauhea kiire ja samalla alkoi myös korona-ajan sairauslomakierre. Kaikki tämä verotti viime vuoden tulosta ja kannattavuutta rajusti, kertoo Ismo.

 

– Tilanne kulminoitui melkein pahimmin tämän vuoden tammi-helmikuulla, jolloin tuli eteen se, että tiettyjä töitä ei pystytty kesällä projektien viivästyessä tekemään. Tätä vyyhtiä on purettu ihan näihin päiviin saakka ja työ jatkuu edelleen. Mutta ei vaivuta silti synkkyyteen, Ismo naurahtaa.

 

– Työtilanteemme on kuitenkin nyt aivan loistava. Kun saadaan koronan aiheuttamat kerrannaisvaikutukset lopullisesti päiväjärjestyksestä, kysyntää kyllä riittää – ei näytä olevan kuin taivas rajana. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Se on meille pääasia, toteaa Ismo.