Temmeksellä kotiseutuhenki elää vahvana: museoalueesta pidetään huolta talkoilla ja Temmes-päivillä vaalitaan paikalliskulttuuria. Tunnetuista kulttuurihenkilöistä akateemikko Martti Haavio eli runoilija P. Mustapää (1899–1973) oli syntynyt Temmeksellä.
Temmeksen kirkko on rakennettu vuosina 1766–1767 ja sen suunnitteli ja rakensi Antti Kallenpoika Louet. Kirkon vieressä seisova vaivaisukko on vuodelta 1858. Lisätietoa: https://www.tyrnavanseurakunta.fi/temmeksen-kirkko
Vanha meijeri valmistui vuonna 1923. Se lopetti toimintansa vuonna 1949 ja on sen jälkeen toiminut mm. myllynä ja autokorjaamona. Temmeksen kunnanvirastokin on toiminut tässä aikanaan kunnan suurimpiin kuuluneessa rakennuksessa.
Temmestalo (aikaisemmin Temmeksen kunnantalo) on rakennettu vuonna 1968 ja sen on suunnitellut rakennusmestari Veli Koskela. Temmeksen kunnan liityttyä Tyrnävän kuntaan on rakennus palvellut kirjastona ja päiväkotina.
Museoalueella on 13 rakennusta, joista vanhin on 1760-luvulta. Museoalueen rakentaminen aloitettiin vuonna 1967, ja sitä pidetään kunnossa talkoovoimin.
Taidemaalari Seppo Similän (syntynyt 1938 Temmeksellä) taidegalleria, Papintie 12 Temmes. www.sepposimila.com
Kylätalo Wäinölän historia on monivaiheinen. Talo sijaitsee Temmeksen keskustassa nelostien varrella, Taavetin kaupungissa. Talon kerrotaan rakennetun v. 1904. Alkujaan Wäinölä on toiminut työväentalona vuosina 1904–1932, myöhemmin suojeluskuntatalona 1932–1944 ja näyttämötalona 1945–1992. Näyttämötalona teatterimies Väinö Toppilan johdolla talo eli kulta-aikaansa. Ensimmäisenä toimintavuonna 1945 yhdistys esitti näytelmiä 40 kertaa, ohjelmallisia tilaisuuksia oli 10 kpl ja tanssiaisia kolme kertaa sekä pikkujoulut. Vierailunäytäntöjä annettiin 15 lähipaikkakunnalla. Lisäksi järjestettiin kolme tilaisuutta Suomen Punaisen Ristin hyväksi.
Temmeksen Kotiseutuyhdistykselle talo siirtyi vuonna 1992. Wäinölän edustalla paljastettiin 19.9.1993 Temmeksen Veteraanimatrikkelitoimikunnan lahjoittama "Sotaanlähdön muistokivi" muistuttamaan jälkipolvia siitä, että Wäinölä oli se paikka, josta Temmeksen miehet lähtivät niin talvi- kuin jatkosotaankin. Muistokivi seisoo edelleen samalla paikalla.
Kotiseutuyhdistys lahjoitti talon vuonna 2013 Temmeksen kyläyhdistykselle, joka on kunnostanut talon uuteen kukoistukseensa.
Tyrnävän keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä yhdistyvät vanha talonpoikainen viljelysmaisema, 1900-luvun alun pienteollisuus sekä nykyaikainen arkkitehtuuri. Tyrnävältä ovat kotoisin niin tunnettu kirkonrakentaja Matti Joosepinpoika Härmä 1600-luvulta kuin runoilija Väinö Kirstinäkin.
Uusgoottilaista tyyliä edustava kirkko on vuodelta 1873 ja sen on suunnitellut lääninarkkitehti F. W. Lüchow. Lisätietoa: https://www.tyrnavanseurakunta.fi/tyrnavan-kirkko
Esinemuseona toimii 1860-luvulla rakennettu lainajyvämakasiini. Museolla on mm. mittava suksikokoelma. Museossa voi myös tutustua kuuluisan tyrnäväläisen, Armas Pasasen, elämään. Armas Pasanenhan oli paremmin tunnettu nimellä Peilipoika. Hän ratkoi rikoksia, jopa murhiakin, katsomalla kahteen peiliin. Museolla on hänen elämästään kertova leikekansio.
Tyrnävällä järjestettiin Suomen ensimmäiset kirjatut kilpahiihtäjäiset vuonna 1879. Kilpailujen satavuotismuistoksi pystytettiin Tauno Seppäsen tekemä patsas.
Vuonna 1997 rakennettu kaarevakattoinen puuverhoiltu uudisrakennus on tehty 1950-luvulta olevan vanhan koulun kylkeen. Koulu sijaitsee Tyrnävän ytimessä, kirkkoa vastapäätä. Uudisrakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Maija Niemelä ja Pentti Myllymäki.
Vuonna 1987 valmistunut kunnantalo sijaitsee entisessä maalaistalon pihapiirissä. Kunnantalon ovat suunnitelleet arkkitehdit Maija Niemelä ja Pentti Myllymäki. Uuden kunnantalon vieressä oleva vanha kunnantalo kuului Hirvelän tilan rakennuksiin. Kunnantalon toisella puolella on Tyrnävän vanha paloasema.
Pappila on rakennettu vuonna 1932 edellisenä vuonna palaneen pappilan raunioille. Tyyliltään pappila on uusklassinen. Rakennus ei enää toimi pappilana.
Kulttuurihistoriallisesti arvokas meijerialue on tiivis teollisuusympäristö Tyrnävän ensimmäisen kadun, Meijerikadun, varrella. Alue on säilytetty perusilmeeltään 1900-luvun alun asussa. Alueen vanhin rakennus on vuonna 1906 luonnonkivestä rakennettu meijeri, Kivipirtti. Alueeseen kuulunut mylly muutettiin kirjastoksi v. 1994 vanhaa rakennusta kunnioittaen ja vanhoja työmenetelmiä käyttäen. Myllykirjastoa vastapäätä olevassa vanhassa Juustolassa toimi vuosina 2011–2018 Juustomestarin päiväkoti. Syksystä 2018 alkaen siellä on toiminut August Sahlstenin lukio, joka on Oulun Lyseon lukion alainen monimuotolukio, joka on saanut nimensä ensimmäisen juustomestarin mukaan. Juustolan vieressä sijaitseva ravintola Pömilä on saanut nimensä siitä, että viljaansa jauhattamaan tulleet isännät kokoontuivat sinne juomaan kahvia ja ’pömisemään’.
Alueeseen kuuluvat asuinrakennukset on kunnostettu ja ne ovat entisessä käytössään. Mittava EU-rahoitettu remontti päättyi vuonna 2010. Myllykirjastosta rakennettiin yhdyskäytävä Kivipirttiin (meijeri), jossa on kirjaston lehtisali. Kivipirtin tiloissa on vuokrattavana myös kokoustila noin 15 hlölle. Alueen ensimmäiseen juustolaan rakennettiin 40 paikkainen auditorio, jota voi myös vuokrata kokous- ym. käyttöön.
Vanhan hautausmaan paikalla on sijainnut sekä Tyrnävän ensimmäinen (1647) että toinen (1664) kirkko, joista viimeksi mainittu tuhoutui tuhopoltossa vuonna 1856.
Tihisen pytinki on Ängeslevän Ylipäästä kirkonkylälle siirretty vanhaa talonpoikaisarkkitehtuuria edustava rakennus, joka on kunnostettu kotiseututaloksi ja juhlienviettopaikaksi. Pytingin vanhin osa, savupirtti, on 1700-luvun alusta. Talo on kesäisin vuokrattavissa perhejuhliin ym. tilaisuuksiin. Tiedustelut: https://www.tyrnavanmuseo.fi/palvelut/
Kotiseututalon pihapiirissä sijaitsevassa maatalouskonemuseossa on näyttelytilaa 350 neliömetriä. Museossa on esillä hevosvetoisia, traktorivetoisia, käsikäyttöisiä ja viljan puintiin liittyviä maatalouskoneita 1800-luvulta vuoteen 1965. Perusnäyttelyn maatalouskoneet on laitettu esille kronologisesti käyttötarkoituksen, tyypin ja vuodenkierron mukaan. Lisätietoja: https://www.tyrnavanmuseo.fi/konemuseo/
